Taalla kaikki on loistavasti, ollaan Nicaraguassa Granadassa, jossa ollaan oltu jo kaksi viikkoa. Taalla on kotoinen tunnelma, ja kavellen paasee joka paikkaan, kuhan muistaa katsoa eteensa etten tipahda koloon. Hevoset syo ruohoa kaduilla ja iltaisin tiet tayttyvat sateen tekemista lammikoista. Kaupunkia kehystaa tulivuori. Eilen vietettiin vapaapaivaa laguunilla uiden, oli kaunis paiva ja meilla oli tosi rentouttavaa ja hauskaa. Tanaan jatkuu opiskelu. Tenemos que aprender mas, entonces podemos hablar mejor! Koulussa on ollut mukavaa, ollaan opittu yksityisopettajien kanssa intensiivisesti. Viela kolme paivaa jaljella. Koko henkilokunta on mukavaa, myos toiset opiskelijat. Ollaan tehty jo haastattelu koulun sosiaalityosta lapsille. Bruno kirjoittaa siita omassa blogijutussaan englanniksi.
Me mennaan ensi viikolla tekamaan haastattelu Managuaan yhdesta naisjarjestosta, jotka ajaa taalla tehtaissa tyoskentelevien naisten oikeuksia. Se tuntuu kiinnostavalta. Taalla on vaikea kuvata mitaan, mika on tosi harmi ja turhauttavaa. Toivon, etta Guatemalassa olisi joku pieni kyla jossa voisi oppia tuntemaan ymparilla olevat ihmiset ja asettumaan sinne hetkeksi taloksi. Haluaisin paasta seuraamaan lahempaa maya-perheiden elamaa ja leikkia lasten kanssa.
Kiitos kaikille onnitteluista! Synttarit meni oikein hyvin, me oltiin Brunon kanssa tulivuorella ja illalla meilla oli pienet juhlat yhdessa baarikuppilassa. Soin tosi hyvaa kakkua, ja yllatyksekseni Bruno tanssitti mua salsan rytmeissa.
Mulla meni myos sairaudet ohi, oli pieni flunssa ja vatsapopo. Migreenia on ollut vaan muutaman kerran, ja yleensa lahtenyt laakkeella. Brunokin on terve, vaikka on nukkunut valilla tosi huonosti, nyt paremmin. Toissapaivana me oltiin katsomassa hyva leffa yhdessa hostellissa, mutta se loppui sahkokatkokseen, kun salomoi ja satoi. Me juostiin Brunon kanssa kotiin pimeilla tulvaisilla kujilla ja yritettiin vaistella suuria kuoppia ja kouruja kaytten salamoiden valoa apuna.
Nautin olostani taalla. Brunon kanssa on ollut mahtavaa, keskustellaan ja jaetaan ymparilla oleva, tutkitaan ja opitaan toisistakin lisaa. On hullua ajatella, etta meilla on kohta kuukausi matkaa takana. Mutta viela on paljon edessa.
Laitan tahan pari linkia Guatemalasta: http://youtube.com/watch?v=Q20YxkM-CGI ja http://news.bbc.co.uk/2/hi/americas/4074880.stm , http://us.oneworld.net/article/view/113857/1/ . Siella on nyt menossa vaalit, ja vaalikamppanjoijia ja aktivisteja ym on tapettu paljon. Koko maa on jarkyttavassa ryopytyksessa. Se, miksi ja miten tuo kaikki tapahtuu, jaa isoksi kysymysmerkiksi ja Guatemalan eliitin peiteltavaksi. Aktiivisessa vastarinnassa olevat eliminoidaan, ja aatteet oikeudenmukaisemmasta maasta pyritaan tukahduttamaan.
Tuntuu vaikealta miettia omia vaikutusmahdollisuuksiaan ja varsinkin juttujen tekemista tai valokuvaamista. Laittamatta itseaan vaaraan, se on melkein mahdotonta. Taalla paan tunkeminen vaaraan koloon tarkoittaa sen katkaisemista. Asiat, joiden puolesta esim. Guatemalassa taistellaan, katoavat vahin aanin. Murhat ja naisten oikeuksien maahanpoljenta, kansalaisjarjestojen "katoaminen", satojen tuhansien koyhien ihmisten pako Amerikkaan ovat jokapaivaa. Jengit ovat jarjestaytyneen rikollisuuden katyreita, ja huumesota tekee maasta entista vaarallisemman ja korruptoituneemman. Tunnen itseni niin voimattomaksi lukiessani naita artikkeleita. Naisten murhat muuttuvat poikkeuksista saannollisiksi, luonnottomasta jopa luonnolliseksi, eika esteita tai loppua uusille rikoksille ole nakyvissa.
Kirjoitan myohemmin lisaa, tunti jatkuu ja menen tanaan muiden opiskelijoiden kanssa retkelle saaristoon. Pitkasta aikaa kiva paasta pyoran selkaan.
-Meeri
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Hei Matkalaiset
Kiitoksia kuulumisista! On niin helpottavaa kuulla, että teillä on kaikki sujunut nyt niinkin hyvin.
Sellainen asia minulla nyt kuitenkin on alkanut askarruttamaan, onko turvallista kirjoittaa omista mielipiteistä ja haastatteluista englanniksi. Voitaisiinko tällaisia kirjoituksia käyttää jotenkin teitä vastaan?
Olen ollut viime päivinä mökillä eikä siellä ole nettiä, mutta nyt kotiin tultua olen katsonut googlesta kirjoituksia sieltä Nicaraguasta ja myös Guatemalasta. Onneksi ne Guatemalan presidentin vaalit on nyt takana, uusi presidentti aloittaa 14.1.08. Kyllähän Guatemalassa on mielenkiintoista ne muinaisen maya-kulttuurin sydänalueet, mutta toisaalta mietityttää koko maan turvallisuus.
Meeri, minustakin on tuntunut tosi tärkeältä ne mielenkiintosi kohteet että tutkisit kuvin ja sanoinkin sekä lasten että naisten asemaa. Näillä aiheilla kerroin täällä soroptimistiklubissa sinun todennäköisesti järjestävän sitä valokuvausnäyttelyä tännekin.
Meillä on täällä Kuusamossa nyt alkanut talvi, puissa on jo kauniisti lumiverhoa. Viime viikonloppuna saimme seurata mökillä järven jäätymistä, miten ihmeellisiä kiderakennelmia sinne muodostuikaan. Kuvasin innolla, kameralle olisin tarvinnut jo lisäkapasiteettia.
Oikein lämpimin ja rakastavin terveisin
Paula-äiti
Rakkaat Meeri ja Bruno
Kukaan ei ole lähettänyt teille kommentteja kahteen päivään.
Väkivalta on täälläkin koskettanut kaikkia suomalaisia. Niin turvallisena pidetty koululaitos koki yhtäkkiä joukkosurman.
Nyt tämä väkivalta puhuttaa täällä paljon. Tulee mieleen, miten te, Meeri ja Bruno, olette puhuneet niin monesti väkivallattomuuden puolesta sekä lähipiirissä että kansojenkin välillä.
Siitä on nyt kaksi päivää, kun tapahtui tosi järkyttävä koulutragedia Jokelassa, jolloin lukiolaispoika ampui rehtorin, terveydenhoitajan, 6 opiskelijaa sekä lopuksi itsensä.
Suru on ollut suurta niin Tuusulassa kuin koko Suomessa. Myös meillä oli täällä Kuusamossa eilen muisto- ja rukoushetki kirkossa, yllättävän paljon oli väkeä siellä.
Itsestäni on ollut tärkeää lukea ja kuulla mahdollisimman paljon tietoa tapahtuneesta ja taustoista, jotta voisi vaikuttaa jotenkin ennaltaehkäisevästi tällaisiin.
Ampuja oli omissa nettikirjoituksissaan tuonut vahvasti esille yhteiskuntavastaisuuttaan ja aggressiivisten toimintamallien ihailua, oli tehnyt väkivaltaisia videopätkiä nettiin. Lisäksi hän oli viime aikoina alkanut eristäytyä kaveripiiristä, hänen kirjoituksensa antavat masentuneen vaikutelman, lisäksi hänellä oli kuvitelmia itsestään jumalana, piti itseään yli-ihmisenä.
Mielestäni on tärkeää puhua taustoista. Miten paljon väkivaltaa onkaan myös täällä Suomessa, sekä todellisuudessa että kuvina, väkivaltaviihteenä. Miten helposti nuori voikaan jäädä omaan yksinäisyyteensä ja täyttää aikansa väkivaltaviihteellä. - Tämän olen saanut huomata myös työskennellessäni perheneuvolass: Vanhemmat eivät monestikaan tiedä mitä perheen lapset katsovat esim. netistä. Nyt tuntuu entistä tärkeämmältä painottaa sekä kodin että koulun kasvatusvastuuta.
Mikä on tärkeää kasvatuksessa? Toisista ihmisistä välittäminen ja toisen ihmisen kunnioittaminen, samalla itse ihmisenä kasvaminen ja omien tunteiden käsittely! Eikö tällaiset teemat saisi tulla oikein korostetusti kaikessa kasvatuksessa esille, sekä kotona että koulussa.
Nyt minulla olisi niin paljon kirjoitettavaa näistä asioista, että taidanpa kirjoittaa ajatuksiani ylös johonkin muualle. Tiedän, että teillä on onneksi arvot kohdallaan!
Teille kaikkea hyvää toivoen
Paula-äiti
Laitan seuraavaksi Meeriltä tulleen viestin 12.11.07. Itselläni alkoi jo niin huolestuttaa kun heistä ei kuulunut moneen päivään mitään.
Paula-äiti
Hei kaikki pitkasta aikaa!
Kirjoitan nopeasti vaan kuulumiset ennen kuin jatketaan matkaa. Ollaan nyt Isla De Ometepella Nicaraguan jarvessa, saari vaikuttaa tosi kivalta ja ihmiset ovat ystavallisia. Me matkustetaan kahden kanadalaisen kanssa, ja yhdessa tuntuu turvalliselta ja tama on muutenkin turvallinen paikka. Mennaan myos Brunon kans luomutilalle vapaaehtoisiksi!
Kirjoitan vasta loppuviikosta teille enemman!
Nyt jo pitaa menna,
halauksia kaikille!
-Meeri
Lähetä kommentti